Kerrankin Helsingin Sanomien uutissivulta löytynyt tutkimus yllätti minut todellakin aiheellisella tutkimuksella - eikä tämä nyt ole vitsi.
Norjalainen tutkimus on nyt ensimmäistä kertaa on tuonut esiin konkreettisen tutkimuksen piratismia harrastavien ihmisten ostoinnokkuudesta tekijänoikeuden alaisen materiaalin suhteen. Enpä jaksa edes laskea, montako MPAA:n ja vastaavien tahojen ylläpitämää myyttiä kaatuu, kun piraatit näyttävätkin olevan muita innokkaampia ostajia, ainakin musiikin kohdalla.
"Tutkimuksen mukaan ilmaislatailua harrastavat 15–20-vuotiaat norjalaiset ostavat musiikkitiedostoja verkkokaupasta kymmenen kertaa useammin kuin ne samanikäiset, jotka eivät lataamista harrasta. Koko väestön tasolla ilmaislataamista harrastavat norjalaiset ostivat myös hieman muita enemmän cd-levyjä. Norjan ilmaislataajat ostivat tutkimusaikana keskimäärin 3,2 levyä. Muut hankkivat vain 2,9 äänitettä. " (HS.fi)
Luonnollisesti tämä ei todista mitään. Ainakaan sitä, että musiikki löytäisi tällä tavoin parhaiten kuulijansa. Kuten Bjørn Rogstadt levy-yhtiö EMI:stä Aftenposten-lehdessä toteaa, "Kukaan ei voi kiistää, että tällä hetkellä musiikin kulutus lisääntyy mutta myynti vähenee. Sitä ei voi selittää mitenkään muuten, kuin että luvaton lataaminen heikentää musiikin luvallista myyntiä". Mikä on siis tilanne? - Musiikkia kuunnellaan, musiikkia myydään ja musiikkia ladataan. Artisti löytää kuuntelijansa, kuuntelija artistinsa, ja jopa raha vaihtaa omistajaa monin paikoin näiden kahden välillä... Hetkinen, eikös sen pidä ollakin niin?
Joka tapauksessa tämän tapahtumarikkaan ja antoisan tekijänoikeuspäivän lopuksi tyydyn muistuttamaan, että onhan tekijänoikeudessa jotain hienoakin. On täysin oikeutettua, ettei kukaan muu voi tehdä rahaa tai saada hyötyä toisen tuottamasta taideteoksesta, sen allekirjoitamme kaikki. Nykyisellään tekijänoikeuslaki kuitenkin mahdollistaa juuri tällaisen keinottelun, sillä se joka omistaa tuotteen oikeudet, saa myös sen tuotot. Taiteilijan oikeus on täysin sivuseikka. Lisäksi nettipiratismissa ei ole kyse taloudellisesta hyödyntavoittelusta, ainoastaan jalosta yrityksestä saada kaikki taide kaikkien saataville - onhan taide luonteeltaan kommunistista ja kuuluukin olla kaikkien saatavilla. Yhteiskunnan, lakien ja kulttuurin tulee seurata kehityksen kulkua ja etsiä uusia keinoja tarjota sama mutta paremmin. Jumittautuminen 1950-luvulle ei ole ratkaisun avain.
Niin ja tietysti itse tekijänoikeuspäivässäkin on jotain hienoa: tarjosivatpa alan mussuttajat minulle kaksi elokuvalippua yhden hinnalla! Kiitos tekijänoikeus ja kiitos suuryritykset, vakaa ja uppoamaton piraattilaivamme poistuu taas horisontin taakse, musta lippu mastossaan liehuen. Kenties joskus koittaa aika, jolloin tällaista laivaa ei enää tarvita.
Juttu Aftenpostenissa (norjaksi)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti