Suomalainen seksuaalitasa-arvokehitys on jälleen edennyt: Eduskunta äänesti tänään homoparien oikeudesta adoptoida toisen puolison lapset yhteisesti omikseen. Näin ollen puolison sukupuoleen sidottu, sukupuolisyrjintään syyllistyvä lainsäädäntö muuttuu ja homoparien lapset saavat oikeuden myös toisen vanhempansa sukuun, nimeen ja elatukseen. On sydäntälämmittävää ajatella niitä miehiä ja naisia, jotka ovat tänään tulleet isiksi ja äideiksi - ja niitä lapsia, jotka ovat saaneet uudet vanhemmat.
Olen iloinen, että oikeusvaltio Suomi on osoittanut vapaamielisyytensä ja oikeudentuntonsa asioissa, joissa perisuomalainen junttirasismi, uskonnollinen suvaitsemattomuus ja konservatiivinen pelottelu nostavat päätään ja hankaavat äänekkäästi vastaan. Vain kusipäinen valtio ei hyväksy toisiaan rakastavan parin oikeutta lapsiin ja vielä kusipäisempi valtio kieltää tämän rakkauden kokonaan. Onhan meidän ymmärrettävä, että yhteiskuntamme rakenteiden sisällä asustaa jos jonkinlaista eläjää, eikä kaikki raamatullisista ja muuten perinteisistä normeista erottuva ole väärin! Sääli, että tämänkin keskustelun aikana muuan perussuomalaiset idiootit ovat osoittaneet juuri tällaista ahdasmielisyyttä...
Järkyttävää on kuitenkin huomata, kuinka Suomen oikeisto on kaiken nk. "vapauden" korostamisen ohella jämähtänyt vanhakantaiseen arvokonservativismiin: Keskustan kansanedustajista ainoastaan alle puolet kannatti lakiesityksen läpimenoa. Kokoomuksen leirissä vastaan äänesti vain neljä, mutta kokonaista 18 olikin jättäytynyt suosiolla pois kiusallisesta äänestyksestä. Politikointia? - mitäpä muuta! Kukapa se äänestäisi "vapaus"-puoluetta, joka paljastuu arvomaailmaltaan vanhakantaisen koti, uskonto ja isänmaa -linjan jatkajaksi? SDP saa hävetä kolmea lakia vastaan äänestänyttä, mutta onneksi Suomessa sentään on kaksi rehellisesti oikeudenmukaista puoluetta, joilla on tasa-arvo-kysymyksiin yksinselitteinen myöntyvä kanta: Vasemmistoliitto ja Vihreät.
Mutta vaikka oikeuden voitolla oli koettelemuksensa, en voi periaatteessa sanoa olevani tästä yllättynyt: vaikka kirkon ja perinteiden painoarvo on edelleen maassamme liiankin vahva, on tasa-arvo-ajattelu silti aina ollut vahvuutemme.
3 kommenttia:
musta homojen ei kyllä piä saada adoptoida lapsii.... sehän on huonoksi niille itelleen kun joutuu kuitenkin kiusatuksi ja silleesti.
mut kun vika onkin niiden muiden lasten asenteissa silloin; jo kotona lapsille kannattaisi opettaa, ettei ole paha asia jos vanhemmat ovat samaa sukupuolta.
lapsia homoilla -ei välttämättä mikään maailman luonnollisin asia, mutta mielestäni täysin hyväksyttävä joka tapauksessa, rakkaus on tärkeintä (klisee, mutta totta!)
Samalla perusteella voisimme kieltää samantien kaiken sellaisen, joka ei ole "tavallista" ja "normaalia". Nimen omaan tuollainen ajattelutapa on syynä siihen, että homoparien lapset joutuvat kokemaan syrjintää - tosin niin joutuvat myös monet heteroparien lapset monen kirjavine syineen. Eikä tietenkään ole mitään intoa alkaa yksitellen poistamaan näitä syitä.
Uskon (tai ainakin haluan uskoa) että jo oma sukupolveni on niin vapaamielinen ja suvaitsevainen, että kaikki seksuaalisuuden haarat voivat elää rauhallista rinnakkaiseloa ilman syrjintää tai kiusaamista. Maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana, vaikka jotkut yrittävätkin tätä suotuisaa kehitystä jarrutella.
Kuten ylempänä todettiin, rakkaus on tärkeintä ja homoparit aivan varmasti osaavat lapsiaan rakastaa - vieläpä aivan erityisellä tavalla. Klisee ehkä, mutta täysin totta :)
Lähetä kommentti