19. elokuuta 2009
Demokratia 2.0 - kansanvallan päivityksen aika
Suomen työväen järjestäytymisen alkuaikoina yksi sen keskeisimmistä vaatimuksista oli demokratia. Työväenliikkeen historian merkittävimmässä kokouksessa Forssassa vuonna 1903 maineikkaaseen Forssan julistukseen kirjattiinkin ohjelman ensimmäiseksi tavoitteeksi ”yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus” kaikille Suomen kansalaisille. Siitä alkoi Suomen valtion demokratisoituminen, joka johti tavoitteen toteutumiseen – mutta jotain jäi puuttumaan! Suomen ensimmäisen eduskunnan puhemies P.E. Svinhufvud puhui avauspuheessaan täysin tarkoituksella ainoastaan vaalioikeudesta – yleistä äänioikeutta ei kenelläkään vallankahvaan päässeellä kansanedustajalla ollut tarkoituskaan vaatia.
Toisin kuin tänä päivänä, vielä 1900-luvun alussa ääni- ja vaalioikeus eivät olleet samoja asioita. Vaalioikeudella tarkoitettiin alun alkaen nimensä mukaisesti vaaleihin liittyviä oikeuksia: oikeutta asettua ehdolle ja äänestää haluamaansa ehdokasta. Itse äänioikeus tarkoitti alun alkaen nimenomaan oikeutta saada äänensä kuuluviin, vaikuttaa suoraan päätettäviin asioihin. Kyseessä oli siis vaatimus suorasta demokratiasta. Tämä alkuaikojen vahva kansanvallan periaate jäi kuitenkin pois sosialidemokraattien päästessä itse vallankahvaan kiinni. Loppu on kuvaavaa suomalaisen demokratian kehitykselle: tuosta hetkestä lähtien sen suurempia vaatimuksia alkuperäisen äänioikeuden puolesta ei ole kuultu.
Suomalainen poliittinen elämä ei ole juuri kehittynyt sitten Suomen senaatin aikojen. Sen tyyppipiirteitä ovat edelleen vahva esivallan kunnioittaminen, päättäjien selvään etevyyteen uskominen ja omien vaikutusmahdollisuuksien aliarvioiminen, jota kaikkea kuvaa parhaiten sana alamaiskulttuuri. Vaikka perustuslain mukaan valta kuuluisi periaatteessa kansalle, on se käytännössä aina kuulunut poliitikoille. Suomessa kansa on edelleen jaettu kahtia: tavalliseen kansaan ja poliitikkoihin – ”rahvaan” enemmistöön ja harvalukuiseen ”eliittiin”. Ennen kaikkea tätä pitää yllä kansalaisiin ja erityisesti päättäjiin syvästi iskostettu myytti tyhmästä, sivistymättömästä kansasta, joka ei tiedä omaa parastaan. ”Vain asioihin kunnolla perehtynyt poliitikko voi tehdä sivistyneitä päätöksiä”, he sanovat. Aristoteles kutsui tällaista ajattelutapaa aristokratiaksi.
Suora demokratia ei ole pelkästään antiikin Ateenaan assosioitava historiallinen hallintamuoto tai anarkistien märkäuni, se on täyttä päiväpolitiikkaa yhä useammissa maissa. Erityisesti Sveitsi on historian paras esimerkki osallistuvan demokratian maasta, jossa kansalaisilla on ihan oikeaa vaikutusvaltaa. Alppimaa on erityisesti runsaslukuisten kansanäänestysten kehto: kun Suomessa järjestettiin 1900-luvun aikana kaksi valtiollista kansanäänestystä – nekin neuvoa-antavia –, oli Sveitsissä vastaava luku noin 700 – pelkästään valtakunnantasolla. Ja silti kaikki on sujunut mallikkaasti: äänestykset eivät ole tulleet kansantaloudelle kalliiksi, johtaneet järjettömiin päätöksiin tai hidastaneet yhteiskunnan kehitystä. Sen sijaan saavutettuna on kansalaisten selkeä osallistuminen päätöksentekoon ja aito poliitikkojen ja kansalaisten välinen luottamus myös vaalien välillä. Selväähän se, kun eduskunnan sijaan hallituksen toimintaa valvookin koko kansakunta!
Ainoa Suomessa käytössä oleva suoran demokratian muoto niin kunta- kuin valtakunnantasolla on neuvoa-antava kansanäänestys. Se ei itse asiassa ole varsinaisessa mielessä edes kansanäänestys, sillä sen tulos on eduskunnan tai kunnanvaltuuston harkintansa mukaan myös yli käveltävissä – kuten kuntatasolla usein tapahtuukin. Esimerkiksi Sveitsissä ei edes tunneta sellaista kuin neuvoa-antava kansanäänestys: kaikki kansanäänestykset ovat sitovia, eikä siihen oli poliitikoilla mitään sanaa. Kansanäänestys on jopa pakollinen kaikissa perustuslain muutoksia koskevissa esityksissä. Lisäksi kansalaiset ovat oikeutettuja alistamaan minkä tahansa uuden lain tai sellaisen muutoksen kansanäänestykseen, myös hylkäämään sen vastoin valtiovallan tahtoa. Paitsi oikeus äänestää laista, sveitsiläisillä on oikeus myös valtakunnalliseen kansalaisaloitteeseen, joka myös alistetaan kansanäänestykseen.
Suomalainen edustuksellinen demokratia on ollut kriisissä jo pitkään. Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on kiihtyvään tahtiin rapistunut ja valtava määrä väestöstä ei koe millään tavalla kuuluvansa yhteiskuntaan. Ennen kaikkea omat vaikutusmahdollisuutensa suomalaiset kokevat vähäisiksi, jos ovat niistä edes kiinnostuneita. Äänestysaktiivisuus laskee hälyttävän alhaalle, eikä esimerkiksi nykyisellä hallituksella ole kansalaisten absoluuttisen enemmistön tukea takanaan. Politiikka on out, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Silti niin ennen kuin nykyaikanakin tulee teemoja, jotka tulevat ihmisille tärkeiksi poliittisesta viitekehyksestä riippumatta: koulutus, työttömyys, sairaanhoito, mielenterveyspalvelut, ilmastonmuutos… Tällaisissa tilanteissa ihmisillä löytyisi jo nyt halua vaikuttaa, jos vain sopiva väylä löytyisi. Kansan tahdon mukaisena sellainen olisi valtiovallan velvollisuus myös järjestää.
Suora demokratia parantaa myös edustuksellista demokratiaa kohtaan tunnettua arvostusta ja sen laatua. Kun kansalaisille tarjotaan konkreettisia keinoja valvoa ja hallita heitä edustavien poliitikkojen toimintaa, kansalaisten luottamus koko järjestelmää kohtaan luonnollisesti kasvaa. Todellisessa kansanvallassa päättäjien on nautittava kansalaisten luottamusta myös vaalien välillä. Vielä pidemmälle vietynä kansalaisilla tulisi olla oikeus nykyisin vain eduskunnan valvontakeinoihin kuuluvaan välikysymykseen kansalaisaloitteella, joka johtaisi hallituksen luottamusta mittaavaan kansanäänestykseen. Ja kun kansa olisi oikeutettu hylkäämään minkä tahansa lain, uusien lakien legitimiteetti paranisi kansan silmissä kohisten. Miten olisi mahtanut käydä esimerkiksi Lex Nokialle, jos Suomessa vallitsisi kansanvalta? Tähän juuri kätkeytyy poliitikkojen todellinen huolenaihe; pääsyy siihen, miksei suora demokratia ole maassamme laajemmin käytössä: kansahan voisi vahingossa äänestää väärin…
Nyt kun eduskuntapuolueiden uskottavuus on vaalirahakohujen ja molemminpuolisen syyttelyjen, ratsastuksen ja ilkeilyn myötä vaakalaudalla, olisi korkea aika viedä loppuun Forssan julistuksen ensimmäinen vaatimus kokonaisuudessaan. Se jos mikä olisi omiaan palauttamaan kansalaisten luottamuksen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja aktivoimaan myös erityisen passiiviset nuoret polvet vaatimaan omia oikeuksiaan suoran, osallistuvan demokratian nimissä. Vasemmiston historiallinen tehtävä, kansanvallan vaatiminen, vaatii nyt puoluerajoja ylittävää yksimielisyyttä siitä, etteivät asiat voi enää kauan jatkua totutulla tavalla. Demokratia on tänä päivänä arvo- ja asennekysymys, ei ideologiaan sidottu aate. Kyse on ennen kaikkea vallan uudelleenjaosta, jota historiallisin termein voisi nimittää vallankumoukseksi.
Hallitsevat luokat eivät ikinä tule vapaaehtoisesti jakamaan valtaansa tavallisen kansan kanssa – siksi tämä demokratian vallankumous vaatiikin ennen kaikkea kansalaisten omaehtoista liikkeellelähtöä, sekä aidosti demokraattisten puolueiden ponnekkaita vaatimuksia aseman puolesta. Suomen orastavan kansanvallan puolesta minä toivon, että maamme vasemmisto on jo 100 vuotta Forssan julistuksen jälkeen tähän vaatimukseen valmis. On aika päivittää vanha demokratiamme uudelle aikakaudelle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
33 kommenttia:
"Äänestysaktiivisuus laskee hälyttävän alhaalle, eikä esimerkiksi nykyisellä hallituksella ole kansalaisten absoluuttisen enemmistön tukea takanaan."
Itse asiassa, tuo viimeinen on nimenomaan toimivan demokratian tunnus. Ei missään länsimaisessa valtiossa ole hallituksella kansan absoluuttista tukea. Venezuelassa esim. on, mutta siellä eriävät mielipideet eivät oikein tahdo kuulua, kun Chavez on hiljentänyt kaikki opposition viestintävälineet.
Ja mitä tulee vallankumoukseen, niin kiitos, mutta ei kiitos.
Mielenkiintoista sinänsä, että "vallankumous" pelkkänä sanana on porvarin silmään sellainen punainen vaate, että se suorastaan syöksyy irti kontekstistaan :D
Mutta mitä tulee väitteeseesi, ettei hallitsevalla taholla tarvitse olla kansalaisten absoluuttisen enemmistön tukea, olen kanssasi täysin eri mieltä. Demokratia tarkoittaa enemmistön valtaa ja luonnollisesti edustuksellinen demokratia edellyttää, että valtaan valitut edustavat myös todellista enemmistöä. Jos päättävät todella tekisivät kansalaisten enemmistön halun mukaisesti pelkät ideologiat eivät pääsisi vaikuttamaan sellaisiin asioihin kuten mm. yksilönvapaudet.
Missään länsimaissa länsimaalaisessa valtiossa ei ole kansan absoluuttista tukea, mutta ovatko ne sitten erityisen hyviä demokratioita? Mm. USA on todellinen demokratian irvikuva ja Iso-Britannian systeemi on pahasti jälkeenjäänyt kaksipuoluejärjestelmineen.
Kuitenkaan kansalaisten absoluuttisen enemmistön tuki ei ole välttämätön, mikäli suoraa demokratiaa lisätään. Tällöin päättävät elimet hallitsevaan puolueeseen katsomatta ovat kansan tarkan valvonnan alaisuudessa ja pakotettuja tekemään sellaisia päätöksiä, joista todellinen enemmistö on samaa mieltä.
Tällainen on todellista hyvinvoivaa demokratiaa.
Mielenkiintoista, että otit puheeksi juuri Venezuelan: Chavezin valtaantulon jälkeen maasta on tullut latinalaisen amerikan suorin demokratia. Käytännössä Chavez on jakanut vallan uudelleen parlamentilta kansalle ja itselleen, luoden toisaalta suvereenisti johdetun ja toisaalta osallistuvan hallintojärjestelmän.
Venezuelassa järjestetään keskimäärin enemmän kansanäänestyksiä kuin kaikissa EU-maissa yhteensä ja presidentti ja hänen politiikkansa nauttivat todella kansalaisten luottamusta - ja jos ei nautisi, hänet on helppo siitä syrjäyttää. Selvää on, miksi näin ei ole kertaakaan vielä käynyt: Chavez on suosiossa ja hänen politiikallaan on - kuten itsekin mainitsit - kansalaisten absoluuttinen tuki takanaan.
Kumma juttu, että toisaalta toimit demokratian nimissä, mutta toisaalta kritisoit sitä vastaan. Minun demokratiakäsitykseni eivät vain näe ongelmaa siinä, että kansanvaltaisen valtion johtaja on kansansa suosiossa ja äänestävät tätä jatkossakin? Ovatko venezuelalaiset kenties äänestäneet väärin?
Itse asiassa, toveri, demokratia ei tarkoita enemmistön valtaa, vaan kansanvaltaa. Kreikkalainen sana "demos" kun tarkoittaa kansaa, ei enemmistöä.
Mitä tulee länsimaisiin demokratiohin, niin sieltä löytyvät sellaiset ominaisuudet kuin sananvapaus, poliittisen sanoman vapaus, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, oikeus asettua ehdokkaaksi, oikeus olla eri mieltä, oikeus edustaa mitä tahansa ideologiaa (avointa fasismia lukuun ottamatta). En tiedä, mutta minun korvaan nämä kuulostavat melko hyviltä.
Ei oikein riitä, että toteaa USA:n olevan demokratian irvikuva, tarvis jotain todisteitakin. Omasta mielestäni, The Bill of Rights on kenties edistyksellisin dokumentti, mitä ihmiskunta on ikinä saanut aikaan. Toiseksi, USA:ssa ja Britanniassa on satoja puolueita, jotka asettavat ehdokkaitaan kaikissa vaaleissa. Demokratia ei toimi näissä valtioissa, koska jokin Socialist Radical Workers Party, jossa on viitisenkymmentä jäsentä, ei saa edustajiaan läpi?
Jos kerran Venezuela on suurin demokratia, niin oletan että Sinun demokratia-käsitykseen mahtuvat opposition hiljentäminen, kriittisten radioasemien ja tv-kanavien sulkeminen, omaisuuden pakkolunastaminen ja perustulain muuttaminen siten, että muutokset lisäävät omaa valtaa?
Chavezilla ei todellakaan ole kansan enemmistön tukea takanaan. Me molemmat tiedämme varsin hyvin, että häntä tukee maalaisväestö ja köyhien alueiden asukkaat. Ylemmän korkeakoulutuksen omaavat, sekä keskiluokka eivät todellakaan tue häntä. Tiedän mistä puhun, olen jutellut asiasta venezuelalaisten kanssa. Kun puhuin kansan absoluuttisesta tuesta hänen politiikalleen, ironisoin. Aina, kun jonkun valtion viralliset tahot ilmoittavat, että heillä on kansan absoluuttinen tuku, se tarkoittaa sitä, että vastustajat on hiljennetty, tavalla tai toisella.
Ja vielä vallankumouksesta sen verran, että minulle se sana ei edusta jotain romanttista tapahtumaa, jossa parrakkaat soturit taistelevat yleisen hyvän puolesta. Vallankumous minulle on ennen kaikkea VERTA, KÄRSIMYSTÄ, SEKASORTOA JA KAAOSTA. Ei sitä turhaan sanota, että vallankumousta suunnittelevat romantiikot, sitä toteuttavat pragmaatikot ja sitä hyödyntävät paskiaiset.
Itse jaottelen eri hallintomuodot pitkälti Aristoteleen määrittelyn mukaan ja hän määritteli demokratian tilaksi, jossa enemmistö hallitsee itseään varten. Mutta hyvä on, miten haluat, sovitaan että se on nyt kansanvalta. Länsimaista ainoastaan yksi on tällä hetkellä todellinen kansanvalta ja se on Sveitsi. Niin ja Baijerin osavaltio.
Minua hämmästyttää tämä käsitys, että länsimaiseen yhteiskuntaan liittyvät sananvapaus, yleinen ja yhtäläinen vaalioikeus, oikeus asettua ehdokkaaksi, oikeus olla eri mieltä jne. olisivat jotenkin mukamas länsimaisen demokratiakäsityksen mukanaan tuomia asioita. Eivät ole. Jokainen näistä on erikseen taisteltu, monesti juuri työväenluokan toimesta. Suomessa näiden asioiden saamiseen vaadittiin sisällissota, eikä se keskieuroopassakaan ollut kaukana.
USA:n ja Iso-Britannian demokratia ei toimi siksi, että maissa vallitsee kaksipuoluejärjestelmä. Millään muilla puolueilla ei ole mahdollisuutta päästä valtaan, sillä myös media ja uutiskanavat ovat näiden puolueiden omistuksessa (ainakin jenkeissä). On turha kiistää Fox Newsin ja republikaanien linkkejä toisiinsa.
Entäs oletko kenties seurannut USA:n äänestysprosentteja? Eipä ole tainnut 50 % ylittyä vuosikymmeniin. International Herald Tribunen mukaan kolmasosa USA:n äänestysoikeutetuista ei ole edes "äänestysrekisterissä", jonka tarkoitus on pitää köyhät ja väärärotuiset ja -uskontoiset ym. pois uurnilta. Yhdysvallat ei millään tavalla ole avoin demokratia.
Onko mielestäsi jotenkin itsestäänselvyys, että keski- ja yläluokka muodostavat kansan enemmistön? Venezuelassa joka tapauksessa näin ei ole ja Chavezilla todella on kansan ehdoton enemmistö takanaan, jolla tarkoitan äänestysprosenttiin suhteuttamatonta kannatusta. Tällöin hänen vallankäyttönsä on mielestäni täysin oikeutettua, varsinkin, kun kansalaisilla on oikeus erottaa hänet kansanäänestyksillä, joita myös on tehty. Ne Chavez on kuitenkin voittanut.
Venezuelan poliittinen elämä on kahtiajakoista, mutta on se ettei opposition ääni kuulu, on karkea virhe. Oppositiolla on oma mediansa, joka tekee tiukkaa kampanjaa Chavezia vastaan, kuitenkin toistaiseksi vielä epäonnistuen yrityksessään. Valtion media on Chavezin puolella, mikä on amerikan maissa yleistä - aina USA:ta myöten. Itse asiassa, vuoden 1998 vaaleissa kaikki TV-kanavat ja tärkeimmät sanomalehdet kampanjoivat Chavezia vastaan.
Chavez todella on karsinut parlamentin valtaa ja lisännyt sitä presidentille, mutta mikä tärkeintä, myös kansalle. Tällä hetkellä Chavez vastaa tekemisistään suoraan Venezuelan kansalle ja on näiden vapaasti erotettavissa. Kaikki perustuslain muutoksen alistetaan kansanäänestyksille, yksikään perustuslaki muunnos ei tule voimaan ilman kansantahtoa.
En yhtään väheksy Venezuelan ongelmia, mutta uskon, että Chavez on mies, jolla on tarmoa ja tahtoa ratkaista maahan pesiytyneet ongelmat, köyhyys, tuloerot ja korruptio. Näiden kitkemisessä Chavez onkin ottanut ratkaisevia edistysaskeleita, erityisesti maareformin avulla ja sosiaalipolitiikan avulla.
Vallankumous -sanasta huomaa ehkä selvimmin erilaiset taustamme. Perimmältään se tarkoittaa vallan uudelleenjakoa, jota myös tarkoitin sillä tekstissäni. Eikä siitä sen enempää.
No Venezuela-polemiikki voidaan jättää tähän, koska tässä on ollut teoria vastaan käytäntö. Enpä heti keksi, miten kansa voi hänet erottaa, muuta kuin vallankaappauksen seurauksena.
USA:sta sen verran, että sun väite puolueiden omistamista mediasta ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Se taas, että tietyillä tv-kanavilla ja lehdistöllä on oma poliittinen agendansa, on totta ja yleisesti tunnustettu fakta. Sitä ei pyritä edes salaamaan. Äänestysprosentista sen verran, että äänestämättä jättäminen on olennainen osa toimivaa demokratiaa. Äänestäminen ei ole velvollisuus, se on oikeus. Usein, äänestämättä jättäminen on myös poliittisen mielipiteen ilmaisu. Sen tiedän, että Yhdysvalloissa politiikot ovat kansan tiukassa valvonnassa. Jos siellä presidentti edes ehdottaisi chavezmaisia muutoksia perustuslakiin, hän olisi seuraavana päivänä ex-presidentti, ellei peräti mielisairaalan asiakas.
En väittänyt, että keski- ja yläluokka muodostavat kansan enemmistön, mutta väitän että he ovat osaa kansaa. Joten loogisesti, mikäli he eivät tue jotain poliittista tahoa, ei voida väittää, että sillä taholla on absoluuttinen tuki takanaan. Tälläinen asetelma on mielestäni järkevintä, koska kautta historian, ainoastaan totalitaristisia ja autoritäärisiä piirteitä omaavilla hallitsijoilla oli se "absoluuttinen tuki" takanaan. Kun taas Lincolnilla, De Gaullella ja vaikkapa Gorbatsovilla ei ollut, ja heidän poliittiset saavutuksensa ovat kiistämättömät.
Demokratian elementeistä sen verran, että enpä tiennytkään, että Montesquieu, Locke, Smith kuuluivat työväenluokkaan. Kiitos, kun valaisit. =)
Chavez voidaan erottaa äänestämällä häntä vastaan. Venezuelan poliittisesta järjestelmästä löytyy hyvä artikkeli kirjasta "Opas suoraan demokratiaan". Suosittelen lämpimästi sitä muutenkin.
Avoimen demokratian kannalta on ongelmallista, että medialla on oma poliittinen agenda. Median mahti mielipiteenmuokkaajana on perusasioita ja siksi mielestäni avoimeen demokratiaan kuuluu median (vaikka sitten lakiin kirjattu) riippumattomuus. On harmillista, että politiikan sotkeutuminen päämedioiden toimintaan on juurtunut syvälle niin monen maan kulttuuriin.
Tässä absoluuttisessa enemmistössä menee käsitteemme ristiin, joten katson tarpeelliseksi oikaista sen, mitä tarkoitan puhuessani absoluuttisesta enemmistöstä: todellista kansan enemmistöä, johon on laskettu mukaan myös nukkuvat äänestäjät. Absoluuttinen enemmistö vallitsee silloin, kun puolue tai henkilö saa enemmän ääniä kuin muut JA nukkuvien äänten määrä. Kun sanon, ettei Suomen hallituspuolueilla ole Suomen kansan absoluuttista tukea, tarkoitan, ettei hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus ole suurempi kuin opposition JA nukkuvien äänten osa. Tällöin maata vallitsee vähemmistö.
Äänestämättä jättäminen on osa demokratiaa, kyllä, mutta tilanne jossa alle puolet kansasta äänestää vähentää reippaasti valittujen hallitsijoiden toiminnan legitimiteettiä. Mikä enemmistö se enää on, jos 40 % kansasta äänestää ja näistä äänistä voittava puolue saa esim. 25 % ? - Maata hallitsee puolue, jota tukee 10 % kansasta. Lisäksi väitteesi, että äänestämättä jättäminen olisi poliittisen mielipiteen ilmaisu, ei ainakaan Suomessa pidä paikkaansa kuin poikkeustapauksissa. Meidän maassamme kansalaiset ovat vieraantuneet politiikasta, eivätkä siksi katso edes tarpeelliseksi äänestää. Tähän liittyy mm. elintason nousu.
Mutta toisaalta kaikkihan me tiedämme, että Kokoomuksen suosio perustuu pitkälti nukkuviin äänestäjiin...
Niin ja Montesquieu, Locke tai Smith eivät saaneet saaneet aikaan sananvapautta tai äänioikeutta Suomessa. Sen sai aikaan taisteleva työväki. Hurjaa mutta totta, Smithin ajatusten ansiosta rikastunut porukka itse asiassa vastusti yhtäläistä vaalioikeutta - äänioikeutta sanan varsinaisessa merkityksessä se tuntuu vastustavan vieläkin.
"Sen sai aikaan taisteleva työväki."
Älä viitsi puhua paskaa. "Taisteleva työväki" nimenomaan yritti vuonna 1918 tuhota vasta perustetun maamme.
Äänioikeudestamme meidän on kiittäminen aivan muita tahoja, etupäässä sellaisia oikeita sankareita kuten Leo Mechelin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nioikeus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Mechelin
Ymmärrän toki, että änkyräidealistisella asenteella voi oman historiantuntemuksensa värittää millaiseksi tahtoo, mutta tosi asioita ei voi kiistää. Suomeen äänioikeus tuli työväen taistojen myötä, ennen kaikkea sosialidemokraattisen puolueen vahvasta painostuksesta. Suomen porvaristo ei ikimaailmassa olisi halunnut äänioikeutta kaikille kansalaisille ja mm. vanhasuomalaisissa (Kokoomuksen edeltäjä) toimittiinkin aktiivisesti sitä vastaan.
Ja tuo viittaus sisällissotaan on sinäänsä melkoinen olkiukko. Syyt sotaan olivat paljon moninaisemmat kuin pelkkä venäläisperäisen kommunismin leviäminen. Historian kirja käteen ja eroon valkoisen Suomen historiasta...
Toinen huomionarvoinen asia on se, että tässä puhuttiin äänioikeudesta yleisesti, ei pelkästään Suomen historiasta.
"Ymmärrän toki, että änkyräidealistisella asenteella voi oman historiantuntemuksensa värittää millaiseksi tahtoo, mutta tosi asioita ei voi kiistää. Suomeen äänioikeus tuli työväen taistojen myötä"
Sinäpä sen sanoit toveri Elmo! Änkyräidealisti vasemmistouskovainen solvaa minua änkyräidealistiksi. Mielenkiintoista... :D
Mitä tosiasioiden kiistämiseen tulee, niin kyllä se oli ns. "Mechelinin senaatti", joka sen äänioikeuden myönsi. Kyseisessä hallituksessa istui yksi vaivainen demari, ja hänkin oli salkuton ministeri.
PS: "Tosiasia" on yhdysysana ;D
Joopa joo, usko huviksesi, mutta Mechelinin senaatin ansioluettelo olisi jäänyt vaille tätä meriittiä ilman Forssan julistusta ym. työväenluokan painostusta. Suomen porvaristo vastusti yleistä ääni- ja vaalioikeutta, joista äänioikeutta se vastustaa edelleen.
Vai oletko joskus kuullut kokoomuslaisen ehdottaneen kansanäänestystä mistään asiasta :D ?
"Vai oletko joskus kuullut kokoomuslaisen ehdottaneen kansanäänestystä mistään asiasta :D ?"
Ei varmastikaan ja yhteiskuntanopin opelta voit kysyä, että miksi. Hän voi vaikkapa selittää, mitä tarkoittaa edustuksellisen demokratia-periaatteen loukkaus.
Aivan, koska valtahan kuuluu 200 ihmisen eliitille sen sijaan, että se kuuluisi Suomen kansalle. Mutta olipa hyvä, että tämä tuli selväksi, eikä asiasta ole enää nokan koputtamista. Ja te katsotte olevanne demokraattinen järjestö...
"Aivan, koska valtahan kuuluu 200 ihmisen eliitille sen sijaan, että se kuuluisi Suomen kansalle."
Kyllä, asian voi ilmaista myös näin. Tuttavallisemmin tämä kyseinen järjestelmä tunnetaan nimellä "edustuksellinen demokratia".
"Vai oletko joskus kuullut kokoomuslaisen ehdottaneen kansanäänestystä mistään asiasta :D?"
Kyllä, kyllä... Nykykokoomuslaiset eivät ehdota kansanäänestyksiä = Kommarit saivat aikoinaan äänioikeuden aikaan Suomessa. En jaksa väsyä nauramaan vasemmitouskovaisten logiikalle. Tämä on minulle yhtä suurta hupinäytöstä. En malta odottaa Elmo mitä seuraavaksi tykität! :D
Mahdoitko lukea lausettakaan itse tekstistä vai tulitko tänne ihan varta vasten aukomaan päätäsi? Suoraa demokratiaa on mahdollista soveltaa edustuksellisen demokratian rinnalla, joka puolestaan johtaa myös edustuksellisen demokratian laadun kohentumiseen, parantaa säädettyjen lakien legitimiteettiä ym.
Etkö voisi vain saman tien myöntää, että et halua tyhmän rahvaan päättävän tämän maan asioista yhtään enempää kuin sen, miten nyt sattuvat käymään äänestämässä sitä puoluetta, jolla on parhaan mainosyhtiön tuottama imago? Kaikkihan nyt tietävät, että Kokoomus pärjää vain siksi, että äänestysprosentti laskee.
Olet vapaa näyttämään minulle esimerkin kokoomuslaisten vaatimasta kansanäänestyksestä. Leo tuossa ylhäällä jo toikin julki kokoomuksen kannan kansanvaltaan.
Kiitos Elmo. Pelastit jälleen harmaan ja tylsän aamupäiväni :D
Tottahan toki minä vuodatuksesi luin. Suurena komedian ystävän en voinut jättää kirjoittamaasi herkkupalaa väliin! Alun perin tulin tänne ihan vain korjailemaan paskapuheitasi ja asiavirheitäsi.
"Olet vapaa näyttämään minulle esimerkin kokoomuslaisten vaatimasta kansanäänestyksestä."
Hahhah, tämä on kyllä varmasti päivän paras! Mahdoitkohan sinä lukea minun tekstiäni ollenkaan? Vai aloitko varta vasten aukoa päätäsi? Taisi pilkka osua omaan nilkkaan :D
Minulla ei ole antaa sinulle ainuttakaan esimerkkiä kokoomuslaisten vatimista kansanäänestyksistä, eikä minua suoraan sanoen kiinnosta sellaista etsiäkään. Jään mielenkiinnolla odottamaan kuinka paljon tämä lisää uskoasi siihen, että vasuriuskikset saivat äänioikeuden Suomeen :D Armottomana totuuden palvojana ja havainnolistavien esimerkkien väsymättömänä esittelijänä ymmärrät varmasti mistä puhun!
Jatka samaan malliin toveri! Alan pitää sinusta koko ajan vain enemmän :D
Sinusta ei ainakaan vakavasti otettavaksi keskustelukumppaniksi, toveri hyvä. Erinomaista, että myönnät sen itsekin.
On nyt sanottava suoraan, että minua ei kiinnosta kaltaistesi oikeistoprovojen päänauonta pätkän vertaa. Olet tervetullut väittelemään itse aiheista, muuten voit aivan hyvin etsiä elämääsi sisältöä jostain muualta.
Meillä on Suomessa Elmo eräs dokumentti, joka luo pelisäännöt poliittiselle elämälle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Se on nimeltään Suomen perustuslaki. Perustuslaeissa hyvin selkeästi ilmoitetaan vallanjaosta ja edustuksellisesta demokratiasta. Ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, jonka valitsee kansalaiset.
Se, että tietty prosentti kansalaisista ei käy äänestämässä, on tuskinpa järjestelmän syytä. Joten en itse näe mitään syytä puhua 200:n ihmisen "eliitistä".
Siinä olet kyllä oikeassa, että minä en todellakaan halua tähän maahan lisää kansanäänestyksiä, enkä todellakaan halua massan tekevän päätöksiä. Luotan enemmän yksilön asiantuntemukseen, kuin massan, joka esim. vastustaa ydinvoimaa sen takia, että "no vittuku se Tsernobylkin räjähti".
Se, että jokaisesta asiasta järjestettäisiin kansainäänestys, vaikeuttaisi ja hidastaisi lainsäädäntöprosessia melko tuntuvasti. Eli tässä on jälleen kerran käytännön asiat vastaan vasemmistolainen utopia-ajattelu.
Perustuslaki on tärkeä dokumentti, mutta ei täydellinen sekään. Tekstissäni kaipasin nimen omaan vallan uudelleenjakoa enemmän suoraan kansanvallan suuntaan.
Eikö koko demokratian tarkoitus ole se, että laki vastaa kansalaisten oikeudentuntoa? Tämän vuoksi ei ole kovinkaan demokraattista puhua siitä, miten kansa ei osaa päättää asioista ja miten valta on säilytettävä asiantuntijoille. Mutta kansanedustajat eivät ole asiantuntijoita, he ovat ammattipoliitikkoja. Ei ole mitään syytä, miksei tavallinen ihminen voisi muodostaa käsitystään asioista ihan oikeiden asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta. Tyhmä rahvas on myytti, joskin tuollainen ajattelu on sinun poliittiselle viitekehyksellesi tuskin kovin harvinaista.
Nyt on muistutettava, että suoran demokratian lisääminen ei tarkoita edustuksellisen demokratian lopettamista. Päinvastoin. Suora demokratia poliittisena välineenä päinvastoin parantaa edustuksellisen demokratian laatua ja päätösten legitimiteettiä. Jos kansalaisilla on lakeihin veto-oikeus, joutuvat päättäjät vastaamaan päätöksistään suoraan kansalle. Näin vältyttäisiin monilta käsittämättömiltä laeilta, Lex Nokialta ja yliopistouudistukselta noin esimerkiksi.
Kansalaisaloitteesta lähtevät lakiesitykset eivät esimerkiksi juuri Sveitsissä tai Baijerin osavaltiossa ole johtaneet käsittämättömiin päätöksiin juuri sen vuoksi, että myös edustuksellinen demokratia toimii.
Selitän kansalaisaloitteen etenemisen sveitsin mallin mukaisesti käytännön tasolla.
Ajatellaanpa, että minä ja sanotaan 200 000 muuta suomalaista haluaisimme säilyttää kaikki Pohjois-Suomen metsät koskemattomina ikimetsinä. Haluaisimme lain, joka määräisi näin tapahtuvan.
Kun elämme edustuksellisessa demokratiassa, jossa suoran demokratian keinoja ei sovelleta, tapahtuu näin:
Meillä on vaihtoehtona joko a) lobbaus tai b) äänestää henkilöä ja puoluetta, jonka toivomme päättävän asiasta. On hyvin epätodennäköistä, että asia nousee edes julkiseen keskusteluun, ellei meidän 200 000 ihmisen joukossa ole muutamaa isokenkäistä mukana. Mitä todennäköisimmin mitään ei siis tapahdu, joka katkeroittaa mieliä ja murentaa uskoamme demokratiaan. Seuraavissa vaaleissa emme äänestä.
Mutta jos eläisimme todellisessa kansanvallassa, jossa suoraa demokratiaa sovelletaan edustuksellisen rinnalla, voisi tapahtua seuraavaa:
Minä ja 200 000 muuta ihmistä teemme asiasta kansalaisaloitteen, joka viedään eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta nostaa asian yleiseen keskusteluun, jota käydään lehdissä, televisiossa, radiossa, netissä jne. Asiantuntijat ottavat asiaan kantaa ja eri näkemykset punnitaan. Sitten eduskunta ottaa asiaan kantaa, sovitaan vaikka kannan olevan kielteinen, jonka jälkeen lakiesitys viedään kansalaisaloitteille pakolliseen kansanäänestykseen. Jonkun ajan kuluttua kansalaiset saavat äänestyslipukkeen, johon on kirjattu alkuperäinen lakiesitys ja eduskunnan kanta perusteluineen, jossa se kehottaa kansalaisia hylkäämään lakiesityksen. Sitten käydään vaalit, jossa esimerkiksi 62 % äänestää EI ja 42 % äänestää KYLLÄ. Näin ollen lakiesitys kaatuu ja minä ja 200 000 muuta tyydymme kohtaloomme, mutta olemme silti tyytyväisiä, että saimme asiallemme huomiota.
Tämä malli on siis totista totta Sveitsissä, eikä se vaikeuta tavallista päiväpolitiikkaa lainkaan. Päinvastoin sveitsiläinen demokratia voi hyvin ja kansalaiset arvostavat suuresti äänioikeuttaan, pitävät sitä jopa kunnia-asiana.
Jokaista asiaa ei tietenkään alistettaisi kansanäänestykseen, ellei kansalaiset sitä vaadi. Onkin ehdottoman tärkeää, että kansanäänestyksen vaatimisoikeus on ainoastaan kansalla, ei poliitikoilla. Näin estetään kansanäänestyksen väärinkäyttö puolueiden ja päättäjien omien asemien ja poliittisen arvovallan pönkittämiseen.
Minun nähdäkseni demokratia ei ole poliittisesta kannasta riippuvainen asia, vaan puhdas arvokysymys. Suora demokratia ei ole utopiaa, se on täyttä todellisuudessa yhä kasvavassa joukossa valtioita. Suorempi demokratia on ehdoton edellytys sellaiselle poliittiselle kehitykselle, joka johtaisi yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta todelliseen kansanvaltaan.
On tietysti puhtaasti ideologinen kysymys, kannattaako kansanvaltaa vai ei.
Ylläolevan perusteella voisin jopa kannattaa tätä suoraa demokratiaa :) olis kyllä hyvä, jos vasemmistoliitto rupeais ajamaan sitä ihan oikeasti!
Muutenkin olen huomannut, että olen monessa asiassa samaa mieltä sinun kanssasi, Elmo, ja voisin jopa harkita äänestäväni sinua, jos olisit joskus ehdolla. Kuitenkin tämä maahanmuuttajajuttu on kynnyskysymys meidän välillä. Olen enemmän sillä kannalla, että maahanmuuttopolitiikkaan pitäisi saada joku järki. Se on paha virhe kaikilla vasemmistolaisilla, että uskotaan sokeaan maahanmuuttopolitiikkaan.
"Olen enemmän sillä kannalla, että maahanmuuttopolitiikkaan pitäisi saada joku järki. Se on paha virhe kaikilla vasemmistolaisilla, että uskotaan sokeaan maahanmuuttopolitiikkaan."
Hyvin sanottu toveri!
Kyllä minäkin kannatan järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Minun mielestäni järkevä maahanmuuttopolitiikka ei vain välttämättä ole sama kuin esimerkiksi Jussi Halla-aholla.
Minun mielestäni järkevässä maahanmuutossa yhdistyvät solidaarisuus, humanitäärinen vastuu, vapaan liikkumisen idea ja vastaanottomaan resurssit.
En näe mitään syytä rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa, sillä ihmisillä tulee olla vapaus liikkua paikasta toiseen miten haluavat. On myös oikeudenmukaista, että köyhemmistä maista muutetaan rikkaimpiin maihin, sillä rikkaiden valtioiden vauraus perustuu edelleen köyhien maiden riistoon. Siksi on myös muistettava humanitäärinen vastuu pakolaisista.
Pakolaisia tulisi jokaisen rikkaan valtion ottaa vastaan omien resurssien mukaan niin paljon kuin pystyy, sillä isommalla on vastuu heikommasta. Ennen kaikkea pitäisi kuitenkin keskittyä ratkaisemaan lähtömaan ongelmia kansainvälisin keinoin, vaikkapa YK:n avulla. Esimerkiksi Palestiinalaisille parasta solidaarisuutta on vaatia Israel lopettamaan miehityksensä ja apartheid-politiikkansa.
"En näe mitään syytä rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa"
Olet siis sittenkin Halla-Ahon kanssa samoilla linjoilla...
"Pakolaisia tulisi jokaisen rikkaan valtion ottaa vastaan omien resurssien mukaan"
Tässäkin asiassa mielipiteesi käy yksiin Halla-Ahon kanssa!
Paitsi että minä en vastusta monikulttuurisuutta ja kannatan solidaarisuutta maahanmuuttoon. Mutta kyllä, jos Halla-aho todella on tätä mieltä (siis ei halua estää maahanmuuttoa ja on valmis ottamaan maahan niin paljon pakolaisia kuin resurssien puolesta on mahdollista) niin hyvä niin.
"siis ei halua estää maahanmuuttoa"
Nyt vetelet mutkia suoriksi ja laitat sanoja toisten suuhun. Halla-Aholla nimenomaan ei ole halua estää TYÖPERÄISTÄmaahanmuuttoa. Sellaista maahanmuuttoa, joka ei ole työperäistä, ja josta on Suomelle enemmeän haittaa kuin hyötyä, hän taas haluaa rajoittaa.
Mitä siis tarkoittaa rajoittaminen?
Minusta siinä, että huolehditaan humanitäärisistä velvoitteistamme ottamalla vastaan pakolaisia niin paljon kuin resurssien rajoissa voimme, eroaa huomattavasti siitä linjasta, jota Halla-aho seuraajineen edustaa.
Halla-ahosta en tiedä, mutta ainakin näiden hommalaisten, joiden kanssa itse olen jutellut, ainoa todellinen tarvoite on ollut suoraan vähentää maahanmuuttoa - resursseista mitään puhumatta. Kulttuuri- tai rotuerot eivät voi olla syy maahanmuuton vähentämiselle.
"Mitä siis tarkoittaa rajoittaminen?"
Sitä, että Suomi alkaa ottaa maahansa pakolaisia niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joihin se on sitoutunut (eli Geneven pakolaissopimus).
"huolehditaan humanitäärisistä velvoitteistamme ottamalla vastaan pakolaisia"
Tällä hetkellä Suomea ei velvoita ottamaan maahansa ulkomaalaisia mikään muu kuin Geneven pakolaissopimus, jossa on tarkkaan määritelty kriteerit pakolaisstatuksen saamiseksi. Tällä hetkellä Suomeen saapuvista maahanpyrkijöistä valtaosa ei näitä kriteereitä täytä.
"ainoa todellinen tarvoite on ollut suoraan vähentää maahanmuuttoa - resursseista mitään puhumatta."
Itse asiassa, "hommalaisuudessa" yksi perustelu maahanmuuton vähentämisen vaatimiseksi on nimenomaan ollut se, että Suomi vastaan ottaa maahantulijoita yli resurssiensa.
"Kulttuuri- tai rotuerot eivät voi olla syy maahanmuuton vähentämiselle."
Olen samaa mieltä kanssasi kahdesta asiasta:
1) Maahantulijan rotu ei saa olla kriteerinä maahan pääsemiselle.
2) Maahantulijan kulttuuritausta ei saa olla kriteerinä maahan pääsemiselle.
Kohtaan 2) täytyy lisätä, että sen jälkeen jos ihminen on katsottu oikeutetuksi pääsemään Suomeen (kulttuuritaustastaan riippumatta!), hänen ei saa sallia rikkoa Suomen lakeja kulttuurisiin syihin vedoten. Tässä suhteessa katson omaavani monikulttuurisuuden vastaisen ajattelutavan.
"Tällä hetkellä Suomea ei velvoita ottamaan maahansa ulkomaalaisia mikään muu kuin Geneven pakolaissopimus, jossa on tarkkaan määritelty kriteerit pakolaisstatuksen saamiseksi. Tällä hetkellä Suomeen saapuvista maahanpyrkijöistä valtaosa ei näitä kriteereitä täytä."
Velvoittavia sopimuksia ei ehkä ole Geneveä enempää, mutta moraalisia ja eettisiä velvoitteita senkin edestä. Tosi asiassa Suomikin on rikas länsimaa, jonka suuri elintaso - niin kuin muidenkin länsimaiden - perustuu kehitysmaiden resurssien riistoon. Nämä maat myös kokevat suurinta haittaa ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoksi meidän on yhdessä otettava vastuumme niiden maiden ihmisistä, joille tuotamme toimillamme haittaa. Vahvemman on tietysti autettava heikompaa.
Olen iloinen, että olet kanssani samaa mieltä näistä nimenomaisista kohdista.
"Kohtaan 2) täytyy lisätä, että sen jälkeen jos ihminen on katsottu oikeutetuksi pääsemään Suomeen (kulttuuritaustastaan riippumatta!), hänen ei saa sallia rikkoa Suomen lakeja kulttuurisiin syihin vedoten. Tässä suhteessa katson omaavani monikulttuurisuuden vastaisen ajattelutavan."
Olen tavallaan samaa mieltä: on aivan selvää, ettei sellaista yhteiskuntaa, jossa vallitsee useita lakeja, voi olla olemassa. Lait ovat yhteiskuntasopimuksina yhteiskunnan perusta, ja sen vuoksi luonnollisesti loukkaamattomia. Laeissa määritellään ne arvot, joiden varaan yhteiskunta rakentuu. Tämän en kuitenkaan katso tarkoittavan sitä, ettei maassa voisi olla useampia kulttuureja.
Jotta erilaiset kulttuurit, ideologiat ja muut eri tavoin ajattelevat voivat elää keskenään samassa yhteiskunnassa, on yhteiskunnan lait putsattava tiettyjä väestöryhmiä toisten kustannuksella suosivista laeista. Tämän vuoksi kannatan sekulaaria valtiota: uskontojen roolin minimoimiseksi uskonnollisperäiset lait on poistettava lainsäädännöstämme.
Sen sijaan sellaisia arvoja kuin demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo ei voida missään tapauksessa loukata minkään kulttuurin nimissä. Olipa kyse sitten kristillisestä tai islamilaisesta ääri-ilmiöistä, tai vaikkapa uusfasismista, meidän on torjuttava epädemokraattisten ainesten leviäminen ja pidettävä kiinni näistä valtaväestöllemme tärkeistä arvoista. Näin me olemme aina tehneet, eikä poikkeusta ole tehty sen kummemmin äärioikeiston kuin linkolalaisten kohdalla. On hölmöä edes ajatella, että joku uskonnollinen ryhmittymä saisi tällaisen eri oikeuden.
Pidän itseäni monikulttuurisuudelle myönteisenä ihmisenä, mutta minulle monikulttuurisuus tarkoittaa eri kulttuurien välistä rauhallista rinnakkaiseloa, eikä suinkaan toisistaan erottuvia yhteisöjä, joissa vallitsee erilliset lait ja erioikeudet. Ihmisten oikeuksien lajitteleminen kulttuuripiirin mukaan taas kuuluu Israelin kaltaisiin apartheid-valtioihin, ei länsimaiseen demokratiaan.
"Velvoittavia sopimuksia ei ehkä ole Geneveä enempää, mutta moraalisia ja eettisiä velvoitteita senkin edestä."
Tämä on puhtaasti mielipideasia, ei tosiasia.
"Tosi asiassa Suomikin on rikas länsimaa, jonka suuri elintaso - niin kuin muidenkin länsimaiden - perustuu kehitysmaiden resurssien riistoon."
Vaikka Suomen elintaso perustuisikin kehitysmaiden riistoon, niin tämän esittäminen perusteluksi "moraalisille ja eettisille velvoitteille" on niinikään mielipideasia.
"Laeissa määritellään ne arvot, joiden varaan yhteiskunta rakentuu. Tämän en kuitenkaan katso tarkoittavan sitä, ettei maassa voisi olla useampia kulttuureja."
Ei tarkoitakaan, mutta käytännössä se on äärimmäisen vaikeaa, ja se onkin osoittautumassa lähes mahdottomaksi jokaisessa valtiossa, jossa monikulttuurisuutta harjoitetaan.
"Sen sijaan sellaisia arvoja kuin demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo ei voida missään tapauksessa loukata minkään kulttuurin nimissä." , "meidän on torjuttava epädemokraattisten ainesten leviäminen ja pidettävä kiinni näistä valtaväestöllemme tärkeistä arvoista."
Näidenkin kommenttien perusteella olet "hommalainen".
"Näin me olemme aina tehneet"
Vaan kun emme ole. Tässä olet pahasti väärässä. Totuus on se, että niin Suomessa kuin muissakin (vielä pidemmälle viedyissä) monikulttuurisuuskokeilun kohteeksi joutuneissa maissa, loukataan jatkuvasti sellaisia arvoja kuin demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo. Myöskään epädemokraattisten ainesten leviämisen estämiseksi ei ole laitettu tikkua ristiin.
"On hölmöä edes ajatella, että joku uskonnollinen ryhmittymä saisi tällaisen eri oikeuden."
Nii-in, eikö olekin!
"Pidän itseäni monikulttuurisuudelle myönteisenä ihmisenä, mutta minulle monikulttuurisuus tarkoittaa eri kulttuurien välistä rauhallista rinnakkaiseloa, eikä suinkaan toisistaan erottuvia yhteisöjä, joissa vallitsee erilliset lait ja erioikeudet."
Empirian valossa tällainen yhtälö on mahdoton nykyisen kaltaista hallitsematonta humanitaarista maahanmuuttoa harjoittamalla.
"Tämä on puhtaasti mielipideasia, ei tosiasia."
Aivan. Otetaanko vastuu heikommista, joita riistämme, vai huolehditaanko vain omistamme? Se jos mikä on puhtaasti ideologinen kysymys, joka määräytyy hyvin tarkasti oikeisto-vasemmisto-akselilla.
"Ei tarkoitakaan, mutta käytännössä se on äärimmäisen vaikeaa, ja se onkin osoittautumassa lähes mahdottomaksi jokaisessa valtiossa, jossa monikulttuurisuutta harjoitetaan."
USA on mielestäni erittäin onnistunut kulttuurien kompleksi? Ainakin sen jälkeen, kun kaikille ihmisryhmille taattiin tasaveroiset kansalais- ja ihmisoikeudet. Vanhempia esimerkkejä olivat mm. Islamilainen valtakunta, jossa kristittyjen ja juutalaisten annettiin pitää oma uskontonsa. Tuo valtakunta oli aikoinaan (700-1500 -luvuilla) huomattavasti edistyksellisempi kuin tiukan monokulttuurinen Eurooppa.
"Näidenkin kommenttien perusteella olet "hommalainen"."
En koe olevani hommalainen, sillä suhtaudun myönteisesti eri kulttuurien rauhaisaan rinnakkaiseloon, monikulttuurisuuteen. Ja miten tällaisten perusarvojen vaatiminen tekisi minusta mitään sen kummempaa kuin sellaisen sekulaarihumanistin, joka olen aina ollut? Minulle on aivan sama, uhkaavatko sananvapautta, demokratiaa tasa-arvoa kristinusko vai islam. Ne jotka eivät uhkaa, pitäkööt uskonsa, mutta sillä ei saa olla mitään tekemistä tämän päivän politiikassa!
"Totuus on se, että niin Suomessa kuin muissakin (vielä pidemmälle viedyissä) monikulttuurisuuskokeilun kohteeksi joutuneissa maissa, loukataan jatkuvasti sellaisia arvoja kuin demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo. Myöskään epädemokraattisten ainesten leviämisen estämiseksi ei ole laitettu tikkua ristiin."
Kyseisessä lausahduksessani viittasin historiallisiin ääriainesten eliminoimisiin.
Mutta tähän vastatakseni: Tällainen toiminta ei tue mielestäni millään tavalla laadukasta ja solidaarista maahanmuuttoa, saati monikulttuurisuutta. Pahassa tapauksessa se luo ainoastaan turhia jännitteitä kantaväestön ja maahanmuuttajien välille. En tiedä, kuinka paljon väitteissäsi on omia mielipiteitäsi, mutta sen voin kertoa, ettei tämä todellakaan voi olla tarkoituksenmukaista - tai ainakaan pitäisi olla. Tästä lienemme kaikki yhtä mieltä.
""On hölmöä edes ajatella, että joku uskonnollinen ryhmittymä saisi tällaisen eri oikeuden."
Nii-in, eikö olekin!"
Muistutettakoot vielä, että tämä koskee kaikkia muitakin uskonnollisia ryhmiä, ei ainoastaan islamia. Ihan yhtä lailla joku vanhoillislestadiolainen liike nauttii erillisoikeuksia suhteessa esim. koulujen opetussuunnitelmiin tai jehovan todistajat suhteessa asepalvelukseen.
"Empirian valossa tällainen yhtälö on mahdoton nykyisen kaltaista hallitsematonta humanitaarista maahanmuuttoa harjoittamalla."
Mitä itse asiassa on hallitsematon humanitäärinen maahanmuutto? Tätä termia viljellään kovin paljon, mutta minulle ei ainakaan ole vielä syntynyt käsitystä siitä, mitä se todellisuudessa on. Sitäkö, että maahan pääsee liian helposti? Sitä, että rajat ovat täysin auki kenelle tahansa? Sitä, ettei maahanmuuttajia edes yritetä kotiuttaa? Vai ettei kotiuttamista hallita?
Lähetä kommentti