Raha maailmaa pyörittää, sanotaan. Se on aivan totta, mutta lisäyksenä tähän voisi todeta, että rahan käytöstä päättävät hallitsevat maailman pyörimistä. Taloudellinen valta on suurinta mahdollista valtaa. Poliittinen päätöksenteko perustuu täysin siihen, miten käytössä oleva raha jaetaan. Ellei rahaa ole, hallitsijamme ovat lähinnä selittelijöitä: miksi emme voi tehdä sitä ja miksi emme voi tehdä tätä... Budjetin laatija käyttää valtaa. Vain täydellinen idiootti olisi valmis antamaan tällaisen vallan pois - ja sellainen idiootti näyttää olevan muun muassa Jyrki Katainen.
Kreikan talouskriisin myötä Euroopan Unionissa on lisääntyvissä määrin alkanut liikkua ajatuksia tiukemmasta liittovaltiosta. Vaikka jäsenmaiden kansalaiset eivät näille ajatuksille ole koskaan kannatustaan antaneet, ajatusta ollaan viemässä läpi nyt oikein urakalla. Eräänlainen huippu keskustelulle oli talouskomissaari Olli Rehnin ehdotus jäsenmaiden budjettien ennakkotarkastuksista, joka käytännössä lisäisi merkittävästi EU:n mahdollisuuksia puuttua jäsenmaittensa talouspolitiikkaan.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiirehti toivottamaan Rehnin ajatuksen tervetulleeksi. Onnesta voidaan otaksua hihkuvan myös muut pääomaeliitin edustajat ja liberalismin puolestapuhujat, sillä vaikka perustelut ovat toiset, syy on lopulta kaikille selvä: EU:n jäsenmaat halutaan pakottaa toimimaan pääomalle hyödyllisellä tavalla. Kuka oikeasti uskoo, että demokratian irvikuvana tunnettu EU olisi oikeasti huolestunut jostain muusta kuin kannattajiensa, teollisuuden ja suurpääoman etuduista? EU haluaa varmistaa sen, ettei yksikään jäsenmaa vain estä rikkaita rikastumasta laman varjollakaan, vaan leikkaukset on tehtävä aina ja ensisijaisesti kansalaisten kustannuksella.
Vaikka ajatuksen taustalla olisikin jalonpia, reaalipolitiisia ajatuksia, ei se silti ole mikään syy unohtaa esityksen tärkeää periaatetta. Olemmeko oikeasti halukkaita luopumaan itsenäisyydestämme vain sen vuoksi, että unioni toimisi hyvin ja jotta saisimme vakaamman valuutan? Suomihan liittyi EU:hun nimen omaan parantaakseen talouttaan ja saadakseen vakaamman valuutan! Millä logiikalla meidän etumme on nyt se, että pelastamme omaa "pelastajaamme"?
Sitä paitsi koko ajatus kaatuu omaan typerään logiikkaansa. Millä tavalla EU ja sen harvalukuinen vallanpitäjistö olisi sen kykenevämpi arvioimaan eri maiden budjetteja kuin maiden hallitukset itse? Selvää on, että jonkinasteisten ideologisten linssien läpi näitä tarkistuksia tultaisiin suorittamaan. Seuraukset voisivat olla katastrofaaliset, varsinkin kuin muistamme, että tällä hetkellä eurooppalaisista maista parhaassa tilanteessa on sekataloudestaan kiinnipitävä hyvinvointivaltio Ruotsi.
Täysin varma olen kuitenkin siitä, että enemmistö ns. "EU-kansalaisista" ei halua EU:sta liittovaltiota. Viimeistään tällaisten esitysten myötä on hyvä herätä huomaamaan se, miten vähän valtaa näillä vajaalla puolella miljardilla ihmisellä on unionissa, jota johtaa kansanvallan ulottumattomissa oleva komissio. Kun tämäkin esitys varsin helposti tullaan rummuttamaan läpi, voimme kaikki kysyä itse itseltämme, minkä ihmeen takia me lähdimme tähän mukaan alun alkaen?
Damn you, Paavo Lipponen!
11 kommenttia:
"Taloudellinen valta on suurinta mahdollista valtaa. Poliittinen päätöksenteko perustuu täysin siihen, miten käytössä oleva raha jaetaan. Ellei rahaa ole, hallitsijamme ovat lähinnä selittelijöitä: miksi emme voi tehdä sitä ja miksi emme voi tehdä tätä..."
Minä ainakin pidän väkivaltaa huomattavasti suurempana valtana kuin talodellista. Taloudellinen valtahan perustuu houkuttelemiselle - "jos teet jotain, mitä haluan, saat vastineeksi jotain mitä itse haluat". Sen sijaan väkivallan avulla ei tarvitse antaa mitään vastineeksi tai yrittää houkutella, vaan voi sanoa, että "joko teet kuten haluan, tai sitten katkon raajasi ja murskaan pääsi". Poliittinen päätöksenteko perustuu pohjimmiltaan väkivallalle, koska valtiolla on väkivaltamonopoli ja lainsäädäntö on sitä, että päätetään millaisiin asioihin väkivaltaa käytetään (jos rikot lakia, poliisi tulee ja pamputtaa naamaan).
"Onnesta voidaan otaksua hihkuvan myös muut pääomaeliitin edustajat ja liberalismin puolestapuhujat, sillä vaikka perustelut ovat toiset, syy on lopulta kaikille selvä: EU:n jäsenmaat halutaan pakottaa toimimaan pääomalle hyödyllisellä tavalla."
Liberaalit ovat pikemminkin melkein kauhuissaan nykyisestä kehityksestä. Toisin kuten Naomi Klein saarnaa, kriisien aikana valtioiden valta pyrkii kasvamaan ja talouden kontrollia kasvatetaan. Niin käy nytkin. Myöskään pääomaeliitin ei oikein voi olettaa tykkäävän tästä kovin paljon, koska taloudellisissa kriiseissä yleensä omaisuuden arvo pääsee laskemaan melkoisen paljon. Ainoastaan korruptoituneiden poliitikkojen hyvät kaverit voittavat, jotka pystyvät maksattamaan arvonalentumisen veronmaksajilla.
Puhuin nykyaikaisen sivistysvaltion vallankäytöstä, en primitiivistä agraarikulttuureista.
Enpä ole vielä tavannut liberaalia, joka henkeen ja vereen vastustaisi EU:ta tai sen pyrkimyksiä kohti liittovaltiota. Mitä syytä heille siihen olisi, kun EU ajaa tyystin heidän asiaansa? Nyt kun menemme kohti liittovaltiota, heidän ei tarvitse edes houkutella ihmisiä äänestämään tämän politiikan puolesta, sillä EU:n johtoa ei valita vaaleilla.
Suurinta EU-kritiikkiä oikeiston taholta edustavat lähinnä Brittien konservatiivit, joille talouspolitiikkaa tärkemäpi syy on nationalismi.
"Puhuin nykyaikaisen sivistysvaltion vallankäytöstä, en primitiivistä agraarikulttuureista."
Valtio on määritelmällisesti väkivaltamonopoli (ainakin näin meille opetettiin yhteiskuntaopin tunneilla). Täten valtion asioista päättäminen, eli politiikka, on pohjimmiltaan väkivallan käyttöä. Väkivaltamonopolin avulla ihmiset pakotetaan toimimaan siten, miten poliitikot haluavat. Minusta on aika järkyttävää, etteivät monet vuosia politiikassa toimineetkaan ole välttämättä sisäistäneet tätä.
"Enpä ole vielä tavannut liberaalia, joka henkeen ja vereen vastustaisi EU:ta tai sen pyrkimyksiä kohti liittovaltiota. Mitä syytä heille siihen olisi, kun EU ajaa tyystin heidän asiaansa? Nyt kun menemme kohti liittovaltiota, heidän ei tarvitse edes houkutella ihmisiä äänestämään tämän politiikan puolesta, sillä EU:n johtoa ei valita vaaleilla."
Et ilmeisesti ole pahemmin tavannut liberaaleja? Itse en ainakaan tunne yhtäkään suomalaista liberaalia, joka tykkäisi nyky-EU:sta. Muutamia sellaisia taidan tietää, jotka pitävät arvokkaana EU:n ihannetta eurooppalaisten kansojen tuomisesta lähemmäksi toisiaan, mutta jotka kuitenkin ovat hyvin tietoisia EU:n nykytilanteen surkeudesta tähän ihanteeseen nähden. Liittovaltiokehityksen puolesta en muista kenenkään argumentoineen - eikä mikään ihme, kun on tosiaan hyvin hankala nähdä sen tekevän mitään yksilönvapauden lisäämisen puolesta. Päinvastoin, käytännössä se tulee vain lisäämään talouden kontrollia ja tukahduttaa valtioiden välistä kilpailua verotuksen harmonisoinnin kautta.
Minkä vuoksi EU-kriittisyys ei sitten kanavoidu esimerkiksi siihen, että eduskuntavaaleissa annettaisiin epäluottamuslause oikeistopuolueiden EU-myönteisyydelle? Kokoomus ainakin liputtaa aivan selvää EU-myöntyväisyyslinjaa, mutta edelleen on mm. näiden "liberaalien" tuella Suomen toistaiseksi suosituin puolue.
Liittovaltiokehityksen puolesta ovat argumentoineet monet liberaalia oikeistoa edustavat mepit, mm. Ville Itälä http://villeitala.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/11/katse-kaantyy-liittovaltion-suuntaan/
"Kuka oikeasti uskoo, että demokratian irvikuvana tunnettu EU olisi oikeasti huolestunut jostain muusta kuin kannattajiensa, teollisuuden ja suurpääoman etuduista?"
Tuskin kukaan, en minä ainakaan.
Elmo, nyt äkkiä kirja käteen ja kertaamaan, mitä on liberalismi. Se on muutakin, kuin matalat verot, katsopas. Poliittinen liberalismi esimerkiksi, EI VOI SIETÄÄ byrokratiaa. Aito liberaali a priori ei voi täysin kannattaa EU:ta nykyisessä muodossa, se kun on virkamiesparatiisi.
Liberaalioikeisto varmasti löytää EU:sta positiivisia puolia, mm. työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus, ihmisten vapaa matkustusoikeus. Näitä ei tietääkseni ole vielä todistettu jotenkin pahoiksi.
Ei ole mielekästä puhua puhtaista aatteista, kun käytännössä tilanne on eri. Oikeistopopulistin sanoin: onhan kommunismikin erittäin hieno idea, mutta käytännössä aivan muuta. Puhdas liberalismi on myös kivaa, mutta silti jokainen valtavirran oikeistoliberaali puolue kannattaa useita ikäviä, jopa aatteelleen vastaisia ilmiöitä. Vasemmistollakin on mm. pakkoruotsi.
"Minkä vuoksi EU-kriittisyys ei sitten kanavoidu esimerkiksi siihen, että eduskuntavaaleissa annettaisiin epäluottamuslause oikeistopuolueiden EU-myönteisyydelle? Kokoomus ainakin liputtaa aivan selvää EU-myöntyväisyyslinjaa, mutta edelleen on mm. näiden "liberaalien" tuella Suomen toistaiseksi suosituin puolue."
Tämä on mielenkiintoinen kysymys.
Perinteisesti liberaalit ja sinnepäin suuntautuneet ovat kannattaneet melko paljon kokoomusta, koska se on suurista (eli realistisia vaikutusmahdollisuuksia omaavista) puolueista talousliberaalein (ainakin nimellisesti). Muiden yksilönvapauksien kuin taloudellisten osaltahan Suomi on suhteellisen hyvällä mallilla, joten on ihan ymmärrettävää, että monet liberaalit haluavat panostaa taloudellisten vapauksien kasvattamiseen.
EU-politiikka on sitten puolestaan ihan oma maailmansa, hyvin pitkälti erossa kotimaan politiikasta. Mikään suomalainen iso puolue ei voi olla kannattamatta sitä, koska se johtaisi väistämättä puolueen (ja yksittäisten poliitikoiden) vaikutusvallan vähentymiseen. Tämän takia mikään laajamittainen EU-kriittisyys ei voi päästä valloilleen. Isot puolueet ovat ensisijaisesti valtionhoitajapuolueita, ja niiden olemassaolon tarkoitus on vain olla päättämässä asioista. Ideologiat tulevat vasta kakkossijalla, jos silloinkaan (varsinkaan Kepullahan ei oikeastaan ole edes mitään ideologiaa).
Tiedän kyllä aikoinaan ainakin yhden anarkokapitalistin äänestäneen Esko Seppästä hänen EU-vastaisuutensa takia. Ongelma on kuitenkin se, ettei liberaalien ole oikein mitään järkeä äänestää laajamittaisesti vasemmistoa, koska sekään ei edistä yhtään aatteen leviämistä.
"Liittovaltiokehityksen puolesta ovat argumentoineet monet liberaalia oikeistoa edustavat mepit, mm. Ville Itälä"
Varmaan ensimmäinen kerta, kun kuulen Itälää kutsuttavan liberaaliksi. Yleensä hänet on sijoitettu kokoomuksen sisällä vasempaan laitaan.
"Ei ole mielekästä puhua puhtaista aatteista, kun käytännössä tilanne on eri."
Puhtaista aatteista voi toki puhua - ja kannattaakin - mutta valtavirran puolueet harvemmin seuraavat mitään aatetta. Esimerkiksi useiden maiden liberaalidemokraattipuolueet eivät kannata juuri yhtään liberalismia eivätkä demokratiaa. Keskustakin kuuluu europarlamentin liberaaliryhmään, eikä sillä ole käytännössä minkäänlaista liberalismia aatteellisessa taustassaan.
Juuri tämän takia aatteista pitäisikin puhua puhtaina, koska sitä kautta on helppo ymmärtää ja nähdä, millä tavoin nykypuolueet ovat korruptoituneet ja rappeutuneet.
Mikään suomalainen iso puolue ei voi olla kannattamatta sitä, koska se johtaisi väistämättä puolueen (ja yksittäisten poliitikoiden) vaikutusvallan vähentymiseen. Tämän takia mikään laajamittainen EU-kriittisyys ei voi päästä valloilleen.
Miksi ei voi? Sopii katsoa vaikka Iso-Britannian tai Irlannin suuntaan, siellä EU:hun selkeästi kriittisesti suhtautuvat tahot ovat vuoroin myös hallitusvastuussa - ja ovat jopa ajoittain napit vastakkain EU:n kanssa. Tosi asiassa vain suomalaiset ja ruotsalaiset poliitikot suhtautuvat EU:hun ylivarovaisesti ja myötäilevät sitä mukisematta, Keski-Euroopassa
meininki on ihan eri.
Periaatteessakaan EU ei voi olla sellainen taho, jota ei sovi hallitusten tasolla arvostella tai varsinkaan sellainen, joka pääsisi vaikuttamaan hallitusten muodostumiseen. Itsenäisen valtion kansalaisten on oikeus halutessaan valita EU-kriittinen hallitus - sitä kutsutaan demokratiaksi.
Tämän vuoksi onkin harmillista, että EU:sta on todella kehkeytynyt ihan oma arvomaailmansa, jota ei voida täysin kytkeä osaksi puoluepolitiikkaa (paitsi sikäli, että kolme suurta kannattaa sitä ja pienpuolueet vihreitä lukuunottamatta vastustavat). EU tuodaan esiin ainoastaan eurovaaleissa, joilla ei käytännön päätöksenteon kannalta ole kertakaikkiaan yhtään mitään merkitystä. EU:ta johdetaan komission ja maiden hallitusten toimesta.
Sen vuoksi EU-asioihin tulisi mielestäni soveltaa ennen kaikkea suoremman demokratian keinoja. Mielestäni jokainen EU:sta tuleva, kaikkia kansakuntia koskettava uudistus tulisi perustuslakien tapaan alistaa rehelliseen kansanäänestykseen. Budjettien ennakkotarkastus olisi yksi tällainen asia, joka taatusti tulisi saamaan täyden tyrmäyksen lähes joka maassa - missä myös syy, miksi tähän ei EU:n taholta aiota missään tapauksessa suostua.
"Sopii katsoa vaikka Iso-Britannian tai Irlannin suuntaan, siellä EU:hun selkeästi kriittisesti suhtautuvat tahot ovat vuoroin myös hallitusvastuussa - ja ovat jopa ajoittain napit vastakkain EU:n kanssa."
Mutta niin vain kummatkin on laitettu ruotuun. Irlanti koitti laittaa vastaan perustuslaille, mutta niin vain sekin laitettiin äänestämään uudestaan niin monta kertaa, että tuli eliittiä miellyttävä tulos.
"Periaatteessakaan EU ei voi olla sellainen taho, jota ei sovi hallitusten tasolla arvostella tai varsinkaan sellainen, joka pääsisi vaikuttamaan hallitusten muodostumiseen."
Ehkä jossain naiivissa idealismissa EU ei voi olla tuollainen, mutta käytäntö onkin sitten ihan eri asia. EU ei tule luopumaan saavuttamastaan vallasta ihan helposti. Päinvastoin, se tulee hankkimaan sitä lisää - ja tätä kehitystä on valitettavan hankala vastustaa. Suora demokratia saattaisi toimia jonkinlaisena vastustuksena, mutta täsmälleen sen takia EU tulee pysyttelemään kaukana siitä. Demokratia on suunnilleen kirosana EU-byrokraateille.
Hyvänä esimerkkinä on perustuslain, eli ns. "Lissabonin sopimuksen", lisäämä meppien määrä. Parlamenttihan on kuitenkin demokraattisin EU:n toimielin, mutta sopimuksen sitä koskevaa kohtaa ei olla vieläkään toimeenpantu - vaikka sopimus on voimassa, meppien määrä on edelleen sopimusta edeltävä. Sen sijaan sopimuksen mukaiset presidentti ja ulkoministeri kyllä valittiin jo ennen sen voimaantuloa - luonnollisesti suljettujen ovien takana poliittisen eliitin toimesta. Kun ottaa huomioon miten törkeän epädemokraattinen temppu se oli, on hämmästyttävää, miten vähän suomalainen media puhui aiheesta.
Kyllä, aivan totta. Demokratiavaje ei - vastoin meppien puheita - tosi asiassa ole EU:lle mikään ongelma, vaan tietoisesti ylläpidetty poliittinen päätös. Kaikki nämä puheet siitä, miten hankala EU:n kaltaisesta "itsenäisten valtioiden liitosta" on tehdä demokraattista on täysin paska puhetta: se on mahdotonta tiukalle ja byrokraattiselle unionille, mutta mahdollista löyhemmälle ja rajoitetummalle talous- ja yhteistyöliitolle.
EU on kuitenkin niin kauan hyödyllinen valtiolle kun itse valtiolla menee muutenkin hyvin. Saksa ja Ranska ovat unionissa vallan kahvassa ja Euroopan suurimpina talousmahteina unioni tuo varmasti lisäarvoa maiden ulkopoliittiselle painoarvolle - ja ennen kaikkea maiden talouseliiteille. Pienet ja vähäväkisimmät maat ovat täysiä vastaantulijoita - Lipposen naiivista visiosta huolimatta.
Ainoa mahdollisuus määritellä EU:ta uudestaan on tehdä se maiden hallitusten kautta. Niin kauan kuin nöyristely jatkuu, ei toivoa ole. Mutta ehkä suoraselkäisempi hallitus voisi lyödä nyrkkiä pöytään, sillä tosi asiassa itsenäisellä valtiolla on sanansa sanottavana liitossa, jossa on mukana (ainakin toistaiseksi) vapaaehtoisesti. Viimeisenä vaihtoehtona olisi tietysti radikaali ratkaisu, ero EU:sta.
Lähetä kommentti