Presidentinvaaleista

Suomalaisten ikiaikaiset suosikkivaalit, Presidentinvaalit ovat jälleen käsillä. Ehdokkaat ovat nimitetty ja kova kisa toisen kierroksen paikoista on jo täydessä vauhdissa.

Vaikka yhtään ääntä ei ole vielä annettu, ovat suurimmat mediatalot jo asettaneet varsin sitovat ennakkoasetelmat: Niinistö tulee vaalit voittamaan, ensimmäisellä kierroksella ratkaistaan hänen haastajansa toisella kierroksella. Mielipidemittausten mukaan se toki siltä näyttääkin, kiitos kaupallisen median vuodesta 2006 käynnissä olleen iloisen propagandasodan. Ei liene kellekään epäselvää, etteikö esimerkiksi MTV3 olisi avoimesti Niinistön puolella.

Vaaleissa jokaisella on kuitenkin valta päättää itse omasta ehdokkaastaan Suomen presidentiksi. Siksi onkin elintärkeää, että jokainen myös pyrkii aktiivisesti ottamaan selvää ehdokkaista ja muodostavat itse oman mielipiteensä - eikä anna mainostoimistojen tehdä sitä puolestaan. Päätöksiä tule tehdä mututuntumalla tai fiilispohjalta, sillä presidentti on - kaikesta tarpeellisesta vallanrajoittamisesta huolimatta - edelleen maamme henkinen johtohahmo ja kansainvälinen keulakuva.

Eduskuntavaaleihin verrattuna presidentinvaalit eroavat siinä suhteessa merkittävästi, että presidentiksi äänestetään nimen omaan henkilöä, ei puoluetta. Siinä missä eduskuntavaaleissa puolue on ehdottomasti olennaisempi kuin varsinainen ehdokas, presidentinvaaleissa on lupa ja velvollisuus mennä henkilökohtaisuuksiin. Hyvän puolueen huono ehdokas on presidentinvaaleissa yhtä kuin huono ehdokas.

Presidentinvalintaa ei pidä myöskään tehdä väärin perustein. Harmittavan moni ei tosi asiassa tunnu tietävän, mikä presidentin rooli tämän päivän Suomessa edes on. Vaikka vaalikeskusteluja hallitsee tälläkin hetkellä EU ja talouspolitiikka, presidentillä ei tosi asiassa ole valtaa vaikuttaa kumpaankaan näistä. Budjettivalta on eduskunnalla, Suomea EU:ssa edustaa pääministeri. Presidentin keskeisimmät tehtävät ovat ulkopolitiikan johtaminen yhdessä hallituksen kanssa, sekä Suomen edustaminen ulkomailla.

Kotimaan politiikassa presidentillä ei ole lainsäädännöllistä roolia, mutta suuren kansansuosion vuoksi hänen odotetaan toimivan mielipidevaikuttajana, "arvojohtajana", kuten niin usein sanotaan. Moni haluaisi myös nähdä presidentin sovittelevassa roolissa puolueiden välillä.

Ihanteelliselta presidentiltä odotetaan siis ulkopolitiikan tuntemusta, jonkinlaista ulkopoliittista linjaa, edustavuutta ja diplomaattista sovittelevuutta. Tämän lisäksi hänen arvomaailmaansa kiinnitetään erityistä huomiota.

Tämän perusteella olen nyt listannut ehdokkaat järjestykseen huonoimmasta parhaimpaan sillä perusteella, miten presidentille asetetut vaatimukset minun mielestäni täyttyvät. Miinukset ja plussat tulevat omien mielipiteideni pohjalta.


(RKP:n tai Kristillisten ehdokkaat lienee turvallista hylätä jo tässä vaiheessa: uskovaisesta ex-kävelijästä tai suomenruotsalaisesta epäpätevästä vähemmistövaltuutetusta ei koskaan tule Suomen presidenttiä.)


6. Timo Soini

+ Hauska kansanomainen mies

- Vastustaa homoliittoja
- Vastustaa aborttia
- Patavanhoillinen katolilainen
- Israelin ystävä
- Ei varsinaista ulkopoliittista kokemusta
- Ei erityisen edustava
- Kovaäänistä kritiikkiä vailla ratkaisuja
- Leimallisesti puolueensa puheenjohtaja, ei koko kansan presidentti

5. Sauli Niinistö

+ Pitkään politiikan ulkopuolella ollut itsenäinen ajattelija
+ Kokemusta kansainvälisestä politiikasta

- Vastustaa homoavioliittoja
- Konservatiivinen arvomaailma
- Lähes kritiikitön suhtautuminen Yhdysvaltoihin
- Nato:n salarakas
- Elitistinen vanha pankkiiri
- Ei tunnetusti kovin diplomaattinen ihminen

4. Paavo Lipponen

+ Pitkäaikainen pääministeri, hyvä tuntemus kotimaanpolitiikasta
+ Presidenttimäisen jämäkkä imago
+ Vapaamielisempi kuin Niinistö ja Soini...

- ...mutta ei kovin vapaamielinen arvomaailma hänelläkään
- Teollisuuden lobbarin tausta
- Liian oikeistolainen
- Liian vanha
- Hankala ja autoritäärinen tyyppi

3. Paavo Väyrynen

+ Kiistatta kokenein ehdokas
+ Loppujen lopuksi varsin miellyttävä ja edustava hahmo
+ Oikeasti hyviä ajatuksia

- Vastustaa homoliittoja
- Arvaamaton ja sekava ajatusmaailma
- Vaihtaa mielipidettään turhan usein
- Itseriittoinen, ei niinkään yhteistyökykyinen

2. Paavo Arhinmäki

+ Arvoliberaali ja suvaitsevainen
+ aidosti vasemmistolainen ja ihmisläheinen
+ nuori ja räväkkä
+ entinen radikaali nuorisopoliitikko
+ NATO-vastainen, solidaarisuus kansainvälisissä kysymyksissä

- Leimallisesti puolueensa puheenjohtaja
- Vähänlaisesti kokemusta ulkopolitiikasta

1. Pekka Haavisto

+ Diplomaattinen ja sovitteleva
+ Arvoliberaali ja suvaitsevainen
+ Kokemus ja laaja ymmärrys ulkopolitiikasta
+ Ympäristökysymykset
+ Miellyttävä persoona

- Nato-kanta epävarma.


Johtopäätös: vaikka Paavo Arhinmäki on joukosta suosikkini poliitikkona, Pekka Haavisto on kiistatta sopivampi nimen omaan presidentiksi. Arhinmäki on todennäköisesti itsekin lähtenyt vaaleihin tekemään vaalityötä seuraavia oikeita vaaleja ajatellen, enkä rehellisyyden nimissä pysty näkemään häntä sidottuna presidentin sovinnaiseen virkaan kuudeksi seuraavaksi vuodeksi. Arhinmäen vahvuudet eivät ole niillä osa-alueilla, joita presidentiltä vaaditaan.

Sen vuoksi olen päättänyt auttaa Arhinmäkeä pysymään mukana päiväpolitiikassa ja äänestän Pekka Haavistoa Suomen presidentiksi. Hänestä Suomi saa erinomaisen, nykyaikaisen keulakuvan, joka on paitsi edustava, myös oikeasti kyvykäs ulkopolitiikan johtaja.

Haaviston suurin este valinnalle lieneekin parhaiten esillä maakuntien peräkylien kuppiloissa, joissa älykkyysrajoitteiset junttiukot puhuvat miehestä yleisesti nimityksellä "se homo".